Mitä käytännön toimia haluamme alkuun tehdä
Suomen koulutus oli vuosituhannen alussa maailman huippua. PISA-tuloksemme olivat vertaansa vailla, ja suomalainen peruskoulu tunnettiin tasa-arvoisena ja laadukkaana ympäri maailmaa. Sen jälkeen on tehty useita uudistuksia, joiden vaikutukset ovat olleet päinvastaiset kuin luvattiin. Haluamme palauttaa opetussuunnitelman rakenteen siihen malliin, joka tuotti nämä tulokset: selkeät oppimistavoitteet, vahva perustaitojen opetus ja opettajan auktoriteetti omassa luokassaan.
Työntekijä on yhteiskunnan selkäranka. Viime vuosien työmarkkinauudistukset ovat heikentäneet tavallisen palkansaajan asemaa ja oikeusturvaa samalla kun työnantajien valta on kasvanut. Haluamme kääntää tämän kehityksen. Duunarilla tulee olla selkeät ja toimivat oikeudet riitatilanteissa, kohtuullinen irtisanomissuoja sekä aito mahdollisuus puolustaa etujaan ilman pelkoa. Reilu työelämä ei ole idealismia, se on toimivan yhteiskunnan perusedellytys.
Kun mietimme keinoja talouden käynnistämiseksi, ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Valtio on kuluttajana aivan eri luokassa kuin yksikään yksittäinen kansalainen, ja sillä on mahdollisuus investoida tavalla, joka tuottaa pitkäaikaista hyötyä koko yhteiskunnalle.
Suomi rakensi 1990-luvun laman jälkeen yli 900 kilometriä moottoriteitä etelä-Suomeen, mikä lyhensi pysyvästi kaupunkien välisiä etäisyyksiä ja paransi sekä raskaan liikenteen sujuvuutta että pendelöintiä. Tämä verkko kaipaa kuitenkin edelleen täydentämistä.
Sillanrakentajat esittää noin 400 uuden moottoritiekilometrin rakentamista keskeisille väleille ympäri Suomea. Kohteet ovat valtatie 3 välillä Ylöjärvi–Ikaalinen, valtatie 4 välillä Oulu–Kemi, valtatie 5 välillä Lusi–Mikkeli, valtatie 6 välillä Koskenkylä–Kouvola sekä valtatie 8 välillä Nousiainen–Pori. Hankkeet parantavat liikenneturvallisuutta, lyhentävät matka-aikoja ja työllistävät suomalaisia ympäri maan.
Maahanmuutto on monimutkainen kokonaisuus, johon liittyy sekä inhimillisiä että yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Haluamme käsitellä sen rehellisesti ja ilman turhaa kiertelyä. Suomella on oikeus ja velvollisuus päättää siitä, millä ehdoilla ja kuka maahan pääsee. Jatkossa maahanmuuton tulee perustua selkeisiin kriteereihin: kykyyn elättää itsensä, sitoutumiseen suomalaisiin lakeihin ja arvoihin, sekä aitoon kotoutumishalukkuuteen. Järjestelmän tulee olla inhimillinen mutta tiukka, ja sen on kohdeltava kaikkia hakijoita tasapuolisesti.
Suomen lainsäädännössä on tällä hetkellä aukkoja, jotka tekevät vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta tarpeettoman hankalaa. Haluamme kirjata lakiin selkeät perusteet maasta karkottamiselle tilanteissa, joissa henkilö on syyllistynyt vakavaan rikokseen tai osoittaa toiminnallaan, ettei hän kunnioita suomalaista oikeusjärjestystä. Tämä ei ole vihanpitoa, vaan vastuullista yhteiskuntapolitiikkaa. Jokaisella maassa asuvalla on oikeus turvallisuuteen, ja lain on pystyttävä takaamaan se.
Pieni yritys ei kaadu huonoon ideaan, vaan usein siihen paperivyöryyn, joka odottaa heti ovella. Luvat, ilmoitukset, raportit ja selvitykset vievät aikaa ja rahaa, jotka pitäisi voida käyttää itse tekemiseen. Haluamme karsia turhaa byrokratiaa määrätietoisesti ja tehdä yrittämisestä Suomessa yksinkertaisempaa. Terve pk-sektori on koko kansantalouden perusta.
Ruokaturva on kansallinen turvallisuuskysymys. Kun globaalit toimitusketjut järkkyvät, on korvaamatonta, että Suomi pystyy ruokkimaan itsensä. Haluamme nostaa kotimaista omavaraisuusastetta tukemalla suomalaisia viljelijöitä, helpottamalla maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja suosimalla julkisissa hankinnoissa kotimaista ruokaa. Suomalainen ruoantuotanto on myös ympäristöteko, sillä lyhyet toimitusketjut ja pohjoinen puhdas luonto tekevät siitä vastuullista jo lähtökohtaisesti.
Verotuksen on oltava reilu. Tällä hetkellä keskiluokka, se ahkera ja vastuullinen palkansaajajoukko, kantaa suhteettoman suuren osan verorasituksesta. Haluamme tarkistaa verorakennetta niin, että työn tekeminen kannattaa aina, ja että tavallinen duunari saa pitää riittävän osan omasta palkastaan. Verotuksen on kohdeltava ihmisiä oikeudenmukaisesti tulotasosta riippumatta.
Kaikki ei kuulu markkinoille. Kansallisesti kriittiset toiminnot, kuten energiantuotanto, rautatiet ja tietoliikenne, ovat liian tärkeitä jätettäväksi kokonaan yksityisten intressien varaan. Haluamme, että valtio-omisteiset yhtiöt palvelevat aidosti kansallista etua, eivät vain tuota osinkoja. Strateginen omistajuus on työkalu, jota pitää käyttää harkiten mutta rohkeasti.
Turvallisuus ei synny itsestään. Poliisien määrä suhteessa väkilukuun on Suomessa Euroopan alhaisimpia, ja se näkyy erityisesti maakunnissa, joissa partio voi olla tunnin ajomatkan päässä. Haluamme lisätä poliisin resursseja ja palauttaa alueellisen läsnäolon myös kasvukeskusten ulkopuolelle. Ihmisellä on oltava oikeus turvallisuuteen asuinpaikasta riippumatta.
Suomen turvallisuus nojaa viime kädessä kansalaisten halukkuuteen puolustaa maataan. Tämä tahto ei synny itsestään, vaan se vaatii ylläpitoa. Haluamme panostaa reserviläiskoulutuksen laatuun ja määrään, vahvistaa maanpuolustuskasvatusta kouluissa ja pitää huolta siitä, että suomalaiset tuntevat yhteyden omaan maahansa ja sen puolustamiseen. Vahva maanpuolustus on paras vakuutus rauhan säilymiselle.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota osoittivat karulla tavalla, mitä tarkoittaa kun huoltovarmuus pettää. Lääkkeet, energia ja ruoka (sekä vessapaperi) ovat välttämättömyyksiä, joiden saatavuus ei saa olla kiinni ulkomaisista toimitusketjuista kriisitilanteessa. Haluamme nostaa kotimaisia varastotasoja, monipuolistaa hankintalähteitä ja varmistaa, että Suomi selviytyy myös pitkittyneestä häiriötilanteesta omin voimin.
Sota käydään nykyään myös näytöillä. Kriittinen infrastruktuuri, viranomaisviestintä ja yhteiskunnan perustoiminnot ovat jatkuvan digitaalisen uhkan alla. Haluamme nostaa kyberturvallisuuden investoinnit vastaamaan todellista uhkakuvaa, kouluttaa enemmän alan osaajia ja varmistaa, että julkinen hallinto on suojattu myös digitaalisesti. Tietoturva on kansallinen turvallisuuskysymys siinä missä fyysinen puolustuskin.
Lääkäriin pääseminen ei saa olla kiinni siitä, missä päin Suomea asuu. Tällä hetkellä terveyspalveluiden saatavuus vaihtelee rajusti alueen mukaan, ja jonot perusterveydenhuoltoon ovat paikoin kohtuuttoman pitkät. Haluamme varmistaa, että jokaisella suomalaisella on yhdenvertainen pääsy lääkäriin kohtuullisessa ajassa. Se on paitsi inhimillinen kysymys, myös kansantaloudellinen, sillä hoitamaton sairaus maksaa aina enemmän kuin ajoissa hoidettu.
Mielenterveysongelmat ovat Suomen suurin työkyvyttömyyden syy, ja nuorten pahoinvointi on kasvanut huolestuttavasti. Silti hoitoon pääsy on monin paikoin vaikeaa ja hidasta. Haluamme lisätä mielenterveyspalveluiden resursseja merkittävästi, lyhentää hoitojonoja ja tuoda matalan kynnyksen tuki lähemmäs arkea, kouluihin, työpaikoille ja terveyskeskuksiin. Mielenterveys on terveys.
Suomi on monessa mittarissa maailman onnellisin maa, mutta samaan aikaan yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat kasvavia ongelmia. Yhteisöllisyyden rapautuminen näkyy erityisesti nuorissa ja ikääntyneissä. Haluamme tukea yhteisöllisiä rakenteita, järjestötoimintaa, naapuruutta ja paikallista kulttuuria, jotka pitävät ihmisiä kiinni toisissaan ja yhteiskunnassa. Kukaan ei saisi pudota yksinäisyyteen siitä yksinkertaisesta syystä, ettei mikään rakenne tarttunut ajoissa.
Vanhustenhuollosta on säädetty, mutta säädöksiä ei aina noudateta. Henkilöstömitoitukset ovat paperilla kunnossa, mutta todellisuus hoivayksiköissä on usein toinen. Haluamme tehostaa valvontaa niin, että laki toteutuu käytännössä eikä vain tarkastuspäivinä. Iäkkäillä ihmisillä on oikeus arvokkaaseen hoivaan, ja yhteiskunnan velvollisuus on varmistaa se.
Yhteiskunta tarvitsee putkimiehiä, sähköasentajia, kokkeja ja rakentajia aivan yhtä paljon kuin lakimiehiä ja ekonomeja. Silti ammatillinen koulutus nähdään usein toissijaisena vaihtoehtona. Haluamme muuttaa tätä asennetta ja parantaa ammattikoulujen resursseja ja imagoa niin, että nuori voi ylpeänä valita käytännön alan ilman tunnetta siitä, että on valinnut vähemmän arvokkaan tien.
Kansa joka ei tunne historiaansa, ei ymmärrä itseään. Haluamme, että suomalainen historia, kulttuuri ja kansallinen identiteetti saavat kouluopetuksessa sen painoarvon, jonka ne ansaitsevat. Tämä ei tarkoita menneisyyden romantisointia vaan rehellistä ja monipuolista suhdetta siihen, mistä tulemme ja mitä olemme rakentaneet. Se on perusta, jolle kestävä tulevaisuus rakennetaan.
Kädet ovat myös ajattelun väline. Käsityö, puutyö, metallityö ja kotitalous opettavat lapsille konkreettisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä ja suhdetta materiaan, joita ei voi korvata ruutuajalla. Näiden aineiden supistaminen on ollut virhe, ja haluamme palauttaa ne osaksi peruskoulun ydinsisältöä. Lapsen pitää saada tehdä käsillään koulussa.
Paikalliset ihmiset tuntevat paikalliset ongelmat parhaiten. Valtion ohjaus on viime vuosikymmeninä tiukentunut tavalla, joka on syönyt kuntien kykyä ratkaista asioita omien tarpeidensa mukaan. Haluamme palauttaa kunnille aitoa päätösvaltaa omissa asioissaan ja keventää valtion normiohjausta. Toimiva lähidemokratia on koko demokratian perusta.
Julkiset hankinnat ovat mittava osa kansantaloutta, ja niissä liikkuvat isot rahat. Silti hankintaprosessit ovat usein vaikeaselkoisia ja alttiita suosinnalle. Haluamme tiukentaa läpinäkyvyysvaatimuksia niin, että jokainen veronmaksaja voi halutessaan nähdä, mihin hänen rahansa menevät ja millä perusteilla päätökset tehdään. Avoimuus on paras korruption ehkäisy.
Kansalaisaloite oli hyvä ajatus, mutta käytäntö on osoittanut sen hampaat tylsiksi. Aloitteet keräävät satoja tuhansia nimiä ja päätyvät silti hautautumaan valiokuntiin ilman todellista vaikutusta. Haluamme laskea aloitteen käsittelykynnystä ja velvoittaa eduskunnan ottamaan riittävän kannatuksen saaneet aloitteet aidosti käsittelyyn. Suoran demokratian välineiden on toimittava oikeasti.
Suomalaislasten fyysinen kunto on heikentynyt huolestuttavasti viime vuosikymmeninä. Ruutuaika on kasvanut, välitunnit lyhentyneet ja organisoitu liikunta vähentynyt. Seuraukset näkyvät jo nyt lasten selkävaivoina, keskittymisvaikeuksina ja ylipainona.
Haluamme, että jokaiseen kouluviikkoon kuuluu vähintään kolmena päivänä ohjattua hikiliikuntaa, juoksua, pallopelejä, suunnistusta tai muuta sellaista, joka saa sydämen pumppaamaan kunnolla. Lisäksi haluamme, että jokainen koulupäivä alkaa tai päättyy lyhyeen yhteiseen venyttely- ja voimisteluhetkeen. Tämä ei vaadi suuria resursseja, vaan ennen kaikkea tahtoa priorisoida lasten fyysistä hyvinvointia.
Malli ei ole tuntematon. Kiinassa koulupäiviin on vuosikymmeniä kuulunut yhteinen liikuntahetki, jossa koko koulu tekee yhdessä voimistelua. Tulokset kehon hallinnan, ryhmähengen ja keskittymiskyvyn osalta puhuvat puolestaan. Ei ole mitään syytä, miksi Suomi ei voisi ottaa tästä mallia omaan kouluarkeensa.
Liikkuva lapsi oppii paremmin, käyttäytyy paremmin ja voi paremmin. Kyse ei ole vain terveydestä vaan kouluviihtyvyydestä, oppimistuloksista ja siitä, millaiset eväät annamme lapsille aikuisuuteen. Liikunta kuuluu jokaiseen koulupäivään.